maanantai 13. syyskuuta 2010

Kevytlenkkeilyä

Ensimmäinen viikko viiden kilsan juoksuohjelmasta on takana. Toisaalta se tuntuu naurettavan kevyeltä puolikkaan jälkeen, mutta. Mun jalat pääsi niin pahaan kuntoon, että mieluummin aloitan turhankin kevyesti. Ei tahdo olla tammikuussa täysin jumissa!

Täytyy kyllä sanoa, että en ole noudattanut ohjelmaa ihan kirjaimellisesti. Joka kerran menee 20 minuuttia, koska tässä ympäristössä ei oikein ole sellaista järjellistä 15 minsan lenkkiä. Niinpä sitten hölköttelen parin minuutin pätkiä, kun ohjelmassa on minuutti kerrallaan, ja kävelen lopussa muutaman minuutin ylimääräistä. Toinen vaihtoehto olisi tietysti soittaa mies hakemaan polun varresta, ettei tule yhtään ylimääräistä askelta, mutta se nyt on vitsinäkin aika huono :-)

On tästä kevytlenkkeilystä iloakin. Ensinnäkin siitä saa hyvän vertailukohdan viime syksyyn. Näihin aikoihin sauvakävelylenkkien pituus vaihteli 5 - 15 kilsan välillä ja vauhti oli tuollaiset 10 - 11 minuuttia kilometrillä. Siitä huolimatta en jaksanut juosta minuuttia yhteen kyytiin, ja juoksuaskelet tuntuivat todella pahalta myös luissa ja lihaksissa. Tätä en olisi muistanut, jos yrittäisin juoksennella omaan tahtiin - tuntisin vain pahaa oloa siitä, etten pysty juoksemaan niin pitkään kuin haluaisin.

Toinen hyvä juttu on se, että lenkki toimii nyt hyvänä lämmittelynä lihaskuntojumpalle. Sitä en harrastanut viime talvena ollenkaan. Kuntosalilla kävin kai kerran, enkä oikein tiennyt mitä olisin tehnyt ja miten laitteet toimivat - kuntosalilla on tullut käytyä säännöllisesti vain 12 vuotta sitten, kun Esikko oli pieni. Nyt vaihdoin saliin, jossa on a. ohjausta ja 2. idioottivarmat laitteet, joissa oma lihastyö määrää vastuksen. Nerokasta! Lisäksi salilla on crosseri, joten voin "lenkkeillä" ilman, että jalkoihin kohdistuu iskuja.

Kolmas hyvä puoli on, että jos lenkin ja lihaskunnon tekee samana päivänä, voin lisäksi vielä zumbata, joogata tai uida, ja silti jää parikin lepopäivää viikossa.

Ja mikä parasta: Kun osa lenkistä on pakollista kävelyä, ehtii katsella ympärilleen ja ajatella omiaan. Eilenkin olisi jäänyt käpytikka näkemättä, jos olisin ollut matkassa juosten.

4 kommenttia:

  1. Moi!
    Mukavasti tuntuu sulla olevan muita liikuntalajeja, nyt kun et voi täysillä panostaa juoksemiseen.

    Tässä pikkaisen niistä tekniikkaharj., joita teimme yhteistreeneissä:
    (50-100m pätkiä.. eka hölkkää lämmittelyksi)
    * askeltelua rullaten varpaille, nilkat ojentuu
    * juoksuaskelia jalkoja pakaroihin lyöden
    * -"- polvia ylös nostellen
    * -"- sivuttain vuorotellen, zizzakkia
    * -"- jalat edessä suorina
    * -"- ns. intiaanihyppyjä
    * pikaspurtteja

    Vähän vaikea selittää tarkemmin tässä pienessä tilassa, mutta kysy vain, jos joku jää epäselväksi. Suora ryhti on myös tärkeä.
    Liikunnaniloa! =)

    VastaaPoista
  2. Juu, mulla on sellainen vika, että innostun helposti uusista lajeista ja sitten ne jäävät, kun pitäisi jotain muutakin tehdä. Joskus takavuosina kävin joka viikko uimassa, kuntonyrkkeilyssä ja itämaisessa tanssissa, joista kaksi viimeistä löivät toisiaan iloisesti korvalle :-)

    Kiitos hyvistä tekniikkaohjeista! Mutta mitä ovat intiaanihypyt? Voi olla, että niitä on tehty koulussa, mutta ei nyt vain tule mieleen...

    VastaaPoista
  3. Hih.. todella vaikeaa selittää sanoin, joten katsopa tästä:
    http://www.styrkeprogrammet.se/ovningsarkiv/816

    Tässä muuten mieletäni hyvä suomenkielinen sivu, jossa on paljon hyviä tekniikka- ja muita vinkkejä juoksijoille.
    http://www.elixir.fi/viewTopic.action?mnId=611292

    Toivottavasti molemmat linkit näkyvät oikein. =)

    VastaaPoista
  4. Kiitos! Pitääpä tutkailla :-)

    VastaaPoista