Syksy tuli, ja päämäärätön notkuminen alkaa hiljalleen riittää. Onhan tässä touhuttu yhtä ja toista, mutta ei se oikein ole liikunnalta tuntunut. Arkiliikunta on lisääntynyt ajallisesti kolmisen varttia joka arkipäivä, kun vien kuopuksen hoitoon kävellen. Matkaa kertyy tuona aikana peräti kaksi kilsaa, koska lapsi haluaa kävellä itse, mutta liikkeellä ollaan yhtä kaikki.
Eihän se silti oikein riitä lenkkeilyksi... Kaavailin, että käyn kolme kertaa viikossa lenkillä. Alussa otan ihan varovasti ja noudatan Kunto Plus -sivujen viiden kilometrin juoksuohjelmaa. Lenkit ovat alussa vain vartin mittaisia... Saahan ohjelman vaihdettua vaativampaan sitten, kun jalat alkavat taas tottua. Juoksutekniikassa on aika lailla hiomista, joten sitä sopii hioa ylä- ja alamäissä. Lihaskuntoakin pitää harjoittaa jossain välissä. Ohjelman lenkit ovat sentään niin lyhyitä, että lihaskunnon voi ihan hyvin tehdä lenkkipäivänä.
Huomenna alkaa jooga, jonne ilmoittauduin pitkän jahkailun jälkeen :-)
Lopuksi pikku mainos: Outin 24 And Let's Zumba! -blogissa on arvonta, jossa on palkintoina suihkusaippuaa ja muuta mukavaa. Ei muuta kuin osallistumaan!
Hei hei!
VastaaPoistaKiva, kun poikkesit..
Joo, kuten varmasti luitkin, niin Tukholman puolimaraton jää väliin tänä syksynä. Ei sinne vähän treenattuna uskalla mennä sekaan. On myös määrätyssä ajassa päästävä erääseen väliaikapisteeseen, joka menee sitten kiinni ja joka ei ehdi joutuu keskeyttämään. Semmoinenkaan ei olisi kivaa. Vai mitä?
No, kuten sanoit, juoksutapahtumia tulee lisää.
Sä se näköjään juoksit puolimaratonin viime kuussa. Upeaa!!
Mukavaa viikonloppua! =)
(Yritän muuten saada kasaan uutta blogia täällä:
http://ripsu.wordpress.com/
Eli siellä kuullaan, jos innostut poikkeamaan. ;) )
Hei, Teveronika! Kyllä se niin on, että puolimaratonille lähtee mieluummin treenattuna, varsinkin jos reitillä on vielä väliaikapiste jonne pitää ehtiä ajoissa. Viime kesänä oli vähän liian kuuma juosta, ja kunnon lenkkien puute kyllä syö itseluottamusta. Sitä tarvitaan myös. Mutta ensi vuonna sitten!
VastaaPoistaMulla oli puolikkaan jälkeen tosi euforinen olo pelkästä maaliin pääsystä, vaikka en tosiaan juossut edes suurinta osaa matkasta ja aikaa paloi aika lailla. Nyt on kumminkin alkanut harmittaa, etten treenannut harkitummin pitkin vuotta. Sille ei enää voi mitään, mutta se oli hyvä opetus tulevan talven varalle :-)
Kiitos uuden blogin osoitteesta, luen sitä aivan varmasti!