Lenkitön lauantai

Lauantaina sitten oli se KiipFit, ja kyllä harmitti etten päässyt mukaan. Kävin kuitenkin katsomassa juoksijoita hetken aikaa polun varrella vähän ennen kympin merkkiä. Jotain reitistä kertonee se, että muutama tuttu ohitti paikan tunnin paikkeilla, mutta loppuajat olivat kuitenkin kolmen tunnin molemmin puolin. Suurin osa mäistä kun tulee vasta puolivälin jälkeen, ja ne ovat aika pitkiä ja jyrkkiä sekä ylös- että alaspäin mennessä. Edit-täti huomauttaa kuulleensa, että yhdellä tutulla kramppasi selkä ja toinen jätti urheilujuomat autoon...

Pääsin kurkkaamaan juoksijoille jaettuun tuotekassiin, ja herttilaari että siellä oli tavaraa. Viimevuotinenkin kassi oli mielestäni yltäkylläinen, nyt siellä oli myös kahvia ja spagettia sun muuta sellaista, mitä ei viime vuonna ollut. Yksi uutuuksista oli urheilujuoma. Myös voiteita ja pesuaineita oli nyt viimevuotista enemmän.

Eilen käväisin harjulla sauvakävelemässä, jotta sain harmitusta hiukan lientymään. Se olikin ihan hyvä veto, sillä perjantaina kävi jo mielessä josko sittenkin olisin mennyt lauantaina lähtöviivalle. Olo kun on ollut vähän aikaa jo melkein normaali. Onneksi järki tuli väliin. Sunnuntain lenkki todisti, että ei tässä vielä ihan teräkunnossa olla. Liikkuminen tuntui hyvältä, harjulle kiivetessä piti vähän puuskuttaa mutta metsäpoluilla hölköttely tuntui tosi mukavalta ja hölkkäsinkin peräti kilometrin verran. Niinpä yllätys oli melkoinen, kun puhelin ilmoitti, että matkaa olisi kertynyt vain 6,3 kilsaa ja aikaa kului 1:20 h. Tästä on suunta vain ylöspäin...

Huomenna ajattelin kokeilla, sujuisiko zumbaaminen.